Erilaisten Euroopan reissujen sarjasta puuttui vielä Kööpenhamina! Palasimme avopuolison kanssa viime yönä, tehokkaan 4-5 päivän reissun jälkeen. Miten sievä kaupunki, värikkäine taloineen, kävelykatuineen, pikkuliikkeineen ja kahviloineen! Ei mikään edullinen lomailukohde, mutta oli paljon kaikenlaista nähtävää ja hypisteltävää. Vaikka paikka on suhteellisen lähellä, on se visuaalisesti selkeästi erilainen, hieman mielikuvituksellisempi ja "kujeellisempi" kuin vaikkapa Helsinki.
Olen aikaisemmin käynyt Tanskassa vain kerran, silloin lapsena perheen mukana Legolandissa.
Hotellimme sijaitsi Norreportin metroaseman lähellä. Lentokentältä pääsi helposti metrolla melkein naapurikortteliin saakka. Matkustavaiselle joka haluaa kävellä ympäri kaupunkia usean tunnin ajan ja samalla nähdä muutakin kuin suosituimmat turistinähtävyydet, hotelli oli hyvällä paikalla. Kohtuullisen kävelymatkan päässä kaupungin ytimestä ja shoppailupaikoista, hieman halvemmalla huonehinnalla mutta lähellä kuppiloita, ravintoloita ilta-aikaa ajatellen.. Sen sijaan, jos haluaa käydä parin tunnin välein hotellihuoneella levähtämässä hotelli olisi ollut hieman syrjässä ja edestakaisin kulkuun olisi mennyt iso osa ajasta.
Muille Kööpenhaminaan menijöille suosittelen ottamaan mukaan kameran, hyvät kävelykengät, avoimen mielen, tuulta pitävän mutta kevyen takin, sormikkaat, huivin ja pipon/hatun. Nämä siitä syystä että matkaillessa tulee eteen jos jonkinlaista kiinnostavaa sekä ulko- että sisätiloissa. Merenrantakaupunki näin helmikuussa oli hieman viimainen, lunta ei ollut mutta ilma oli kosteaa ja siksi ajoittain todella viluisaa. Kauppoihin ja tavaraloihin suunnatessa taas villakangastakki on helppo heittää käsivarrella.
Omana matkasuunnitelmani olivat erilaisista blogeista ja matkailusivuilta poimimani tärpit, jotka listasin mieleeni niminä, mutten esimerkiksi ottanut kadunnimiä ylös. Matkassa oli mukana äidiltä vuosien takaa reissusta mukaan jäänyt kartta, josta olin leikannut mainokset irti ja säästänyt vain osan jossa näkyvät keskustan kadunnimet, jotta jonkinlainen suuntavaisto säilyisi. Mukana ollut avopuoliso vietti osan matkasta ns. aviomiesparkissa, eli hörppi valikoimiaan virvokkeita ostoskatujen varrella olleissa kuppiloissa kun ostosten teko ja putiikkien ihmettely kävi väsyttämään. Toimiva työnjako jota suosittelen muillekin, säilyy molemmilla matkaajilla hyvä mieli yllä omissa aktiviteeteissaan. ;)
Shoppailuhenkistä näyteikkunatutkailua ja hypistelyä karttavat ystävät, perheenjäsenet ja puolisot kannattaa jättää kotiin Kööpenhaminan minilomalta, niin saa rauhassa ihastella ja kierrellä pitkin kaupunkia. Tämä siitä syystä että kaikenlaisia putiikkeja, kahvittelupaikkoja ja muita vastaavia tupsahtelee eteen todennäköisesti aika paljon! Upealta isommalta kadulta aukeaa melkovarmasti kiinnostavia sivukatuja, jotka mutkittelevat mukulakivikatuja sinne tänne. Shoppailubudjettiin kannattaa varata hieman kruunuja, sillä hintataso on Pohjoismaiseen tapaan samalla tasolla tai kalliimpi kuin meillä kotimaassa. Vaikka oma matkabudjettini ei ollut suurenmoinen, sain reissusta paljon inspiraatiota ja iloa irti.
Vaatemallit paikallisissa liikkeissä tuntuivat olevan hoikahkoa mallia, mutta myös sopusuhtaista L kokoa oli tarjolla ihan kivasti tälläiselle 170 cm pitkälle vähän rintavammalle daamille. Eipä juuri "pullukoita" tanskalaisia näkynyt koko reissulla, joten jos jostain suomalaiset shoppailijat saattavat nurista niin siitä että pyöreämmille muodoille voi olla haastavampaa löytää joitain vaatteita. Muutoin erilaisia, eri tyylisiä ja eri hintaisia vaateliikkeitä on paljon ja kiitettävästi Strögetin varrella ja sivukaduilla.
Vaatekaupoissa silmiinpistävää oli että monissa liikkeissä oli vain 1 myyjä koko liikkeessä, tietenkin rahastamassa asiakkaiden ostokset. Mutta vaikka liike olisi ollut pari kerroksinen ja suhteellisen suuri, muita myyjiä ei välttämättä ole ihmettelemässä ja puntaroimassa asiakkaiden kanssa ostoksia. tai noutamassa uusia, isompia kokoja. Uusi, kiva ja edullinen tuttavuus itselleni oli Bikbok, eräänlainen Ginatricotin ja H&M pikkuserkku.
Erikoisuutena oli jollakin Strögetin isommalla sivukadulla liike, jota olisi voinut pelkkien näyteikkunoiden perusteella kuvitella joksikin metsästys- ja eräliikkeeksi, mutta sisältä kumpuava musiikki houkutteli tutkailemaan paikkaa, ja sieltä löytyikin hämärästi, yökerhomaisesti valaistu ja peilitaloa muistuttava trendivaateliike! Hauska vastakkain asettelu ulkokuoren ja sisäpuolen välillä.
Second hand-vaate- ja asusteliikkeitä tupsahteli vastaan Latinalaiskortteleissa Strögetin lähistöllä ja Norrebrossa Prag-niminen liike (melko "sivussa" muusta kiinnostavasta), toisella puolella jokea. Second hand tavara oli todella siististi osastoittain tai tyyleittäin tai värimaailmoittain useimmissa liikkeissä esillä. Käsilaukkuja, hansikkaita ja vöitä oli myös runsaasti tarjolla. Oli sekä arkisempaa vaatetta että juhlapukuja, erilaisia vintagehelmiä.. Hintataso vaihteli, luulen että liikkeen pitäjät ovat hyvin trenditietoisia näissä, ja osassa ainakin vaikutti siltä että asukkaat tuovat omaa tavaraa myyntiin liikkeeseen toivehinnallaan, liike lisää hintaan oman provisionsa joka kirjataan tavaran myynnin yhteydessä (vähän kuten kirppareilla). Kirpparihintaista second handia ei osunut kohdalle mutta kaikenkaikkiaan tarjonta oli mielenkiintoista ja monipuolista. Ostin itselleni yhdestä "provisioliikkeestä" kaksi käsilaukkua odottelemaan kevät- ja kesätuulahduksia.
Rahanvaihtopisteitä oli keskustassa useampia. Kun vaihdoin isomman summan kerralla, sain kuittiin leiman "valued customer", jolla sai samalla kurssilla lunastettua rahaa takaisin euroiksi saman valuutanvaihtoliikkeen pisteiltä. Ihan kiva lisä. Toki automaatteja oli pitkin kaupunkia ja turvallisen ja kätevän oloisissa paikoissa ja liikkeet ja ravintolat vastaanottivat korttimaksua ihan mielellään, joten valuutanvaihto ei ole välttämätöntä. Erona Suomen käytäntöön, liike tai ravintola voi lisätä kortin dataliikennemaksun ostoksien loppusumman päälle, käytettäessä ulkomaalaista pankki- tai luottokorttia. Tästä oli liikkeissä tai ruokalistoissa maininta erikseen, jos käytäntöä sovellettiin. Vain yhdessä paikassa pankkikortti ei käynyt; Kristianshavnin postissa postimerkkejä osteessa :) Tuntui myös hassulta että Suomen ykkösluokan merkillä voi postittaa Suomesta ulkomaille kortteja ja kirjeitä mutta Tanskassa virkailija kaivoi erityisen kirjan esiin tiskin alta ja valikoi sieltä sopivan arvoiset postimerkit minulle (harvinaisen ruma kala-postimerkkisarja muuten =D).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti